Eilen söin: 120 g karkkia, 5 isoa leipää täytteineen (oksensin 2½), 2 persikkaa.

Olin psykologilla, kerroin syömisongelmistani. Se ehdotti, että kun ahmimisimpulssi tulee, kohdistan sen johonkin muuhun kuin syömiseen.

Tänään mennään katsomaan jotain asuntoa taas, toivottavasti me saadaan se. Täytyy rukoilla.

Ei onnistunut, niinkuin arvata saattaa. Perkeleen perkele. Huomenna sitten. Vammaista! Voihan Einari Epätoivo.

Okei. Siis eilen piti taas paastota. Onnistuin neljään asti olla syömättä, mutta sitten automaattisesti menin leipäkorille ja aloin ahmimaan. Söin yhteensä päivän aikana varmaan 12 hiivaleipää. Sekä 3 omenaa, porkkana, kaalinpala, taikinamössöä, litran mansikoita, herneitä. Oksensin erittäin vähän. En liikkunut yhtään. Vittu tää on aivan perseestä!

Yritän vastustaa ruokaa siten, että olen täysin tietoinen liikkeistäni ja siitä, kun ahmimishimo tulee. Teen kaikki liikkeet erittäin hitaasti ja tiedostan kaiken. Ehkä silloin voin muuttaa totuttua mallia. En enää sorru, vaan olen tehnyt vastarintaa.

Tänään tavoitteen on edelleen paasto. Meinasin jo syödä, mutta tajusin, että nyt on korkea aika onnistua, sillä kouluunkaan ei ole enää kamalasti aikaa! Tavoitteena on paastota koulun alkuun asti (15.08). Laskelmieni mukaan voisin laihtua jopa 15 kiloa. Mutta 12 kiloa riittää minulle. Ja sitten kun koulut ovat alkaneet ja asun uudessa kämpässä, luulen, että väkisinkin laihdun. Kaupungissa pitää liikkua niin paljon. Yleensä kun olen kaupungissa ollut päiviä, onnitun laihduttamaan hyvin. Siellä ei edes tee mieli ruokaa. Uskon kyllä, että ahmimishimo ja bulimia seuraavat minua ympäristöstä riippumatta. Uuden ympäristön alkuhuumassa se voi unohtua hetkeksi, mutta luultavasti se palaa kun olen tarpeeksi tympääntynyt uuteen ympäristöön.

Idiootti! Minä mitään paastonnut. Ahmein pullaa, leipää, leipää, leipää, ruokaa, paskaa paskaa paskaa. Oksensin. Söin uudestaan, en oksentanut. En voimistellut enkä jaksa enää mennä uimaankaan. No, huomenna sitten on vähän PAKKO onnistua!

Tänään minä päätin, että en syö mitään. Lisäksi minun pitää siivota, voimistella ja mennä uimaan. Olen jo siivonnut n. 45-60 minuuttia.  Olen juonut vain lasin vettä ja ottanut aamupillerin. Äiti käski tehdä ruokaa, sämpylöitä ja kanankoipia. Luultavasti minulle tulee vielä hirveä himo syödä. Kanankoivet ovat yksi suosikkiruoistani. Mutta ei! En saa ottaa edes pientä siivua, sillä siitä seuraa vain, että otan toisen, kolmannen, niin kauan kunnes olen taas oksennuskunnossa.

No, pitääkin mennä tekemään sitä ruokaa.