Voihan vitun vittu. Sain juuri oksennettua salaatit. Ja sitten heti ahmimassa lisää! Söin 4 ruisleipää ja yhden isohkon siivun patonkia. Juustoa, voita, tietenkin. Ja sitten tein vielä iljettävää taikinamössöpössöpaskaa. Sulatin rasvaa, lisäsin sokeria, kaakaota, kaurahiutaleita ja vehnäjauhoja ja tungin sitä rumaan pärstääni. Ainiin, söin mä porkkanan, pienen tomaatin ja kaalinpalankin, että niin, homma on pelastettu. Ne korvaakin tuon kaiken, olen täysin viaton. Ja pyh! En ajattele noin. Minulle omena on sama kuin leipä. Omena voi olla vielä pahempi, koska se täyttää enemmän ja tulee inhottavan täysinäinen olo, ei pysty liikkumaan. Vihaan kylläistä oloa. Vaikka sen pitäisi olla toisinpäin, en ymmärrä joitakin, lähinnä miehiä, he hyvällä omallatunnolla saavat popsia niin paljon makkaraa kuin napa vetää. Eikä minkäänlaista syyllisyyttä.......


Kuvittele. Olen täyttänyt itseni tänään 4 kertaa ja tyhjentänyt 3 kertaa. Kuvittelin, että nyt sen salaattioksentamisen jälkeen en enää söisi. No, ei aikaakaan kun ryntäsin jääkaapille niinkuin pikkulapsi karkkihyllylle. Ja vielä kaiken lisäksi kuvittelin, että voin syödä nyt hyvällä omallatunnolla, kun en tavallaan ollut päivän aikana syönyt mitään, maha tyhjänä. Mutta sitten alkoikin yllätys yllätys kaduttamaan kaikki se ruoka. Rasva imeytyy reisiin ja mahaan ja jää sinne lillumaan. Menin oksentamaan, mutta en pystynyt helposti, osittain varmaan siksi, että syödessäni en juonut mitään, koska luulin, etten aio oksentaa. Tungin sormet kurkkuun.. en jaksanut. Eieiei, minä vihaan oksetamista! Siinä on niin järkyttävät paineet. Ei koskaan tiedä, tuleeko helposti vai ei. Ja jos ei millään tule, se on aivan järkyttävää. Yleensä jätän oksentamatta silloin ja kärsin, mutta joskus en kertakaikkiaan kestä ajatusta että kaikki säilöytyy jo valmiiksi rasvaiseen kehooni ja niinpä raiskaan kurkkuni verille. Oksennan verta. Huhhuh, se on todella uuvuttavaa ja tekee kurkun kipeäki. Oksentaminen vie melko usein voimat. Toisaalta nautin siitä, nautin aina jos minulla on heikko olo. En silti kestä sitä. Kevyt olo keholla mutta raskas taakka mielellä.


Hei. Multahan tulee nyt paska. Oota käyn kakkaamassa.Laihtuu! Ehkä oli hyvä, etten oksentanut. Aineenvaihduntakin saa kyytiä.


.............


Oon joskus miettinyt, että mitä jos lopettaisin kaiken turhanpäiväisen ulkonäkökyttäilyn, en välittäisi ihmisistä ja mitä he ajattelevat, söisin vain kokoajan niin paljon kun haluan, en oksentaisi. Mutta tajusin, että jos en välittäisi ihmisistä, en myöskään ahmisi. Kaikki syömishäiriöintini perustuu sosiaalisiin paineisiin ja pelkoihin. En ole mikään sosiaalinen ihminen, ehkä syön osittain siksi, että yhteiskunta oikein painostaa olemaan niin sosiaalinen ja iloinen missihymy, pienet hissukat eivät pärjää ja heistä tulee syöppöjä, alkoholisteja, narkomaaneja. On niin saatanan kovat paineet. Olen yrittänyt olla stressaamatta asiasta, mutta ehkä alitajuntani toimii itseäni vastaan. Ennen muinoin ei ajateltu niin paljon sosiaalisuutta eikä katsottu kummasti, jos joku kyhjöttikin koko peruskoulunsa nurkassa niinkuin minä. Pääasia oli, että hommat hoidetaan! Nykyään liikaa sipsutellaan siitä, että miten ihmisen psyykkisen voinnin laita. Minä olin liian epäkelpoinen ja epäsosiaalinen, että jouduin mielisairaalaan. Vanhat ajat kunniaan!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!


FUCKING MOTHER FUCKERS!We need a revolution!!!